Perjantai, viimeinen päivä kuntoutuksessa.

Nyt on ohi tämä ensimmäinen osio tuosta kuntoutusjaksosta Helsingin kuntoutuskeskus Synapsiassa. Oli kyllä tiivis viikko. Oli aika rankkakin, mutta ei liian. Aina silloin tällöin oikeastaan tarvitsee tuollaista "rääkkiä". No vielä tämän päivän tapahtumiin.

Alkoi tavoitekeskustelulla. 

Siellä puhuttiin tästä kuntoutusjaksolla tapahtuneista saavutuksista ja suunniteltiin mitä sitten toisella osiolla on tavoitteena toteuttaa. Tämä ensimmäinen viiden päivän jakso oli vain vähän "kartoitusta" siihen varsinaiseen 2 viikon jaksoon. Se jakso pidetään aikaisintaan elokuun puolessa välissä. Ihmettelivät ihan älyttömästi siitä, että joudun maksamaan fysioterapian omasta pussista. Siihen ei siis ole maksusitoomusta maksaja taholta. Toivottavasti siihen saadaan muutosta.

Siitä sitten oli viimeinen kommunikaatio ryhmä. Siellä mietittiin miten kommunikoitiin on tapahtunut muutoksia vammautumisen jälkeen ja mitä keinoja voisi olla, että se helpottuisi. Kommunikaatio on yksi suuri ongelma joidenkin aivovamma tapauksien kohdalla. On vain katkennut ne linjat aivoissa, jotka aloittavat keskustelun tai jonkun muun kommunikoinnin. Itselläkin oli paljon vaikeuksia sen kanssa alussa, mutta se on vähän parantunut. Ei vieläkään täysin, mutta askel askeleelta.

Sen jälkeen oli viimeinen toimintaterapia kerta jaksolta. Siellä pohdittiin miten saisin itsenäisesti aloitettua tekemään ruokaa omatoimisesti kotona, nimenomaan kotona. Einekset eivät ole niin terveellisiä. Kehitettiin siihen keinoja, jolla yritän toteuttaa sen asian.

Sitten oli tavaroiden pakkaus ja lähtö kotia. Tuntui, että tuo viisi päivää olisi ollut paljon pidempi. Kerkesi asettua jo melkein siihen uskoon, että jää sinne asumaan. Olisihan se joltain kantilta hyväkin, sillä ei tarvitsisi miettiä mistään. Vain menisi paikasta toiseen ohjelman mukaisesti. No, onneksi kuitenkin oli aika lähteä sieltä. Pääsee elämään "omaa" elämää!